Pimmeys laskeutuu ylle synkän muan

Pilivet harmoot nousoo vuan

Ruhtinas pimmeyvven tulla liihottaa

Vuan kylläpä tuo vitusti pelottaa

Pimmeyvven ruhtinas, mies synkkien mehtien

Kalaman hajun tuo, haesoo ihan vehkeelle

Kova käry kuoleman, Perkeleen ja Tuonelan

Näätä voemas kaahee, kun helevetin portit aakee

Ukko mustan maeseman

Tulloo ja pistää haesemaan

Verj´ ja suolenpätkät lentellöö

Kun se vesurilla vähän viiltellöö

Kova on kosto ruhtinaan

Se lahtoo kaekki ajallaan

Kukkaan voe sitä karkuun piästä

On sen syvän tehty jiästä